Nyt mä sitten todella tein sen. :D Kävin meinaa tänään ekan kerran salilla. Tosin, sen lähdön takana on yks syy, joka saa mut ihan todellisesti sekaisin masennuksesta ja surusta. V pani välit muhun poikki, se ei enää ole mun ystävä. :`( Enempää en siitä vaan pysty kertomaan tai sanomaan. Salilla pää oli niin helppo tyhjentää, kun keskittyi vain itseensä. Laski sarjoja ja keskittyi hengitykseen. Siihen että teki liikkeen kunnolla ja rauhallisesti. Ja sitten kun sen jälkeen pääsi saunaan ja suihkuun. Tuli tosi hyvä fiilis. Joten musta tuntuu, että nyt kun sen on kerran onnistunut tekemään, sen, että sinne asti pääsee, niin tulee varmasti lähdettyä uudestaan. Oli sen verran hyvä fiilis siinä kun puki vaatteita päälleen, että sen haluaa kokea uudestaankin.

Ja, mitäpä mulla muuta tekemistä olisi kohta enää vapaa-ajalleni. Jos V ei todellakaan halua enää koskaan nähä mua. Ja toi mahdollisuus sattuu muhun sikana...ihan mielettömän paljon. Olis pitänyt jo oppia, että jos saa elämänsä onnelliseks ja tasapainoiseksi, niin kohta kaatuu paskaa niskaan oikein urakalla. Elämä on ihan helvetin epäreilua...Ihan kun ei saisi olla onnellinen kunnolla missään vaiheessa.