Mä oon aina kuvitellut, että mä olen kauhean siisti ihminen. Siis en mikään siivoushullu, että on pakko olla kaikki kengät suorassa rivissä, niin kuin eräs ystäväni, mutta olen kuvitellut, että pidän helposti perus siisteyden yllä. Ja näin mä haluisinkin uskoa. Mutta...Kuinka kummassa mä keskiviikko iltana, sen jälkeen kun tulin töistä, eli joskus puol 11 aikaan, tajuan, että sänky on täynnä vaatteita, lattialla on niitä, koulukirjat hujan hajan. Puhumattakaan tiskipöydästä, joka pursuaa tiskaamattomista astoista. Näköjään se on niin helppoa antaa kaiken levitä, ajatellen kyllä mä sen korjaan ihan just.

Tänäkin aamuna jäi sänky petaamatta ja varmaan muutakin ihan hirvbeen näköseks, koska mun piti olla 6.45 töissä ja sitä ennen piti polkea vesi/räntä sateessa toiselle puolelle kaupunkia, että pääsee sinne töihin. Ei ihan ekana aamuhorroksessa tullut mieleen alkaa laitella kaikkia paikoilleen. Juu ei.

Mä odotan jo niin seuraavaa palkkapäivää. On niin paljon kaikke amitä mä vielä haluan hankkia..! Kun osais sitten vielä laittaa ne asiat tärkeys järjestykseen, niin olis ihan kiva. Mut luultavasti se menee niin, että ostaa sitä mitä nenän eteen sattuu...:)