Mä  en millään malttaisi odottaa, että saan kotoa ompelukoneen...Meillä kun on kaks, niin äiti lupas sen vanhemman mulle. Ja kiva niin. Pääsee taas ompeleen vaatteita. Meinaa ei sen jälkeen kuin me muutettiin Eteläisiin, ole tullut ommeltua, kun aika meni kaikkeen muuhun. :/ Mutta nyt taas. Olis ainakin yks paita, hame, kotelomekko ja vanhojentanssipuku tässä projekteina. Vanhojentanssipuku tuottaa päänvainaa. Ei sen suhteeen, etten tietäisi minkälaisen haluan, vaan nimenomaa sen takia, kun mä tiedän tarkalleen millaisen haluan, mutta kun ei löydy kaavoja..! :( Eilen tosin löysin sellaisen hameen kaavan, joka vastaisi haaveitani, nyt se vaan pitäisi jotenkin saada yhditettyä yhteen yläosaan joka on haaveitteni mukainen. Siinä vain on sellainen pikkurinen onkelma, että tämä yläosa kuuluu yhtenäiseen mekkoon... :/ No, ehkä mä saan sumplittua niin, että toteutuu kaikki mitä haluan.

Musta tuntuu, että ihmiset pitää mua täytenä hulluna...:DD Mitä en kyllä ihmettele. Ulkona tulee kaatamalla vettä, ja minä vaan hymyilen onnellisena...Kaverini P:kin parina aamuna on ollut sen näköinen, että mieli tekisi kysyä: "Mikä stn sua vaivaa..." No, mua vaivaa onnellisuus. :) Se saa mut ihan ylipirteäksi, esim. aamulla kello soi 5.30 ja meikä singahtaa samantien hereille ja ylös sängystä. Ja normaalisti oon hitaiden herätyksien kannattaja. :) Ja viikonlopusta tulee ihan erityinen. Enkä nyt tarkoita Potter-elokuvaa... :)